Nyt tutkimme!

5/2023 Käynnistynyt LS-URO tutkimus:

Uusi tutkimus arvioi virtsatiesyöpien seulonnan hyötyjä Lynchin syndroomaan liittyvien geenimuutosten kantajilla.

Suomen LS-rekisterin (LSRFi) aloitteesta käynnistyy LS-URO-tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää virtsatiesyöpien seulonnan hyötyjä Lynchin syndroomaan (LS) liittyvien geenimuutosten kantajilla. Tutkimuksessa pyritään varhaiseen syövän toteamiseen ja hoitoon osallistuvan normaalin hoitokäytännön avulla.

Tutkimukseen haetaan osallistujiksi 50-75-vuotiaita henkilöitä, joilla on diagnosoitu Lynchin syndroomaan liittyvä geenimuutos ja joilla ei ole diagnosoitu virtsaelinsyöpää.

LS-URO-tutkimus koostuu kahdesta osasta:

Osa A: Diagnostinen geenipaneeli, joka suoritetaan virtsanäytteestä nestebiopsiatestina. Sen avulla pyritään tunnistamaan yleisimpiä virtsateiden syöpiin liittyviä geenimuutoksia.

Osa B: Virtsateiden ultraäänitutkimus ja virtsan irtosolunäyte.

Sekä A- että B-osat toteutetaan kolmen vuoden välein yhteensä kolme kertaa. Tutkimus päättyy tutkimuksen osallistujien saavuttaessa 75 vuoden iän.

Verrokkiryhmänä tutkimuksessa toimivat ne LSRFi-rekisterin potilaat, jotka eivät osallistu tutkimukseen.

Tutkimuksen avulla seurataan tutkittavien terveydentilaa 20 vuoden ajan keräämällä tiedot sairauskertomuksista tutkimusrekisteriin syöpien kehittymisen tutkimiseksi. Tutkimukseen osallistuminen ei vaikuta muihin seuranta- ja jälkihoitotoimenpiteisiin.

Lisätietoja:

Jussi Nikkola, Urologian erikoislääkäri, Lääketieteen tohtori

Tampereen yliopistollinen sairaala, urologian yksikkö

puh. 03 311 67045

jussi.nikkola@fimnet.fi

UUSIA TUTKIMUSAVAUKSIA LYNCH SYNDROOMASSA

Suomen Lynchin syndrooma -tutkimusryhmä on valmistautumassa uuteen tutkimusavaukseen, jossa selvitetään verinäytepohjaisen syövän diagnostiikan mahdollisuuksia. Nykyiset tutkimustekniikat mahdollistavat jo syövälle tunnusomaisten DNA-fragmenttien tunnistamisen syöpään sairastuneen potilaan verestä. Näillä menetelmillä saatetaan esimerkiksi pystyä varmistamaan syöpädiagnoosi silloin, kun varsinaisesta kasvaimesta ei saada näytepalaa (esimerkiksi keuhkosyöpä). Verestä tunnistettuja syövän DNA-muutoksia voidaan myös käyttää syövän hoidon suunnittelussa ja hoidon tehon seurannassa. Toistaiseksi näitä menetelmiä ei ole pystytty käyttämään oireettoman syövän seulontaan, vaan syöpä on ensin diagnosoitu perinteisesti.

Lähdemme nyt testaamaan, voitaisiinko veripohjaisia diagnoosimenetelmiä soveltaa Lynchin syndroomassa syövän varhaisdiagnostiikkaan jo ennen mahdollisen kasvaimen toteamista perinteisillä menetelmillä. Testaamme ja kehitämme kolmea eri menetelmää. Tutkimuslaboratoriot sijaitsevat Jyväskylän yliopistossa (mikroRNA-tutkimus, dosentti Eija Laakkosen ryhmä), Helsingin yliopistossa (soluvapaa kiertävä kasvain DNA; ctDNA, professori Lauri Aaltosen ryhmä) ja Stanfordin yliopistossa (kasvaimia tuhoavien T-lymfosyyttien analysointi, professori Purvesh Khatrin tutkimusryhmä).

Tutkimuksia varten tullaan tietyiltä LS-potilaiden ryhmiltä HUS:n, KYS:n ja Keski-Suomen keskussairaalan sairaanhoitopiireissä pyytämään suostumusta antaa tutkimusverinäyte. Verinäyte annetaan ko. sairaaloiden laboratorioissa, joiden kanssa on tehty asianomainen yhteistyösopimus.

Toinen jättiaskel Lynch syndroomatutkimuksessa tulee olemaan syöpää ehkäisevän rokotteen kehittäminen. Tutkimusryhmä Heidelbergin yliopistosairaalassa Saksassa on jo yli kymmenen vuoden ajan tutkinut LS-potilaiden syöpäkasvaimien poikkeuksellista ominaisuutta, joka herättää elimistössä voimakkaan immuunivasteen. Tämä lienee selitys siihen, että Lynchin syndroomaan liittyvillä syövillä on usein poikkeuksellisen hyvä ennuste.

Rokote on nyt alustavassa testausvaiheessa. Tutkijoita kiinnostaa nyt erityisesti kartoittaa LS-potilaiden verinäytteistä heidän luontaista immuunivastettaan. Pyrimme edellä kuvatun projektin yhteydessä keräämään tutkimusverinäytteitä myös rokotteen kehittämiseen. Erityisesti saksalaisia tutkijoita kiinnostavat LS-potilaat, jotka ovat saavuttaneet yli 60 vuoden iän ilman, että heillä on koskaan todettu syöpää. Tällaisia henkilöitä on seurannassa HYKS:ssä ja Keski-Suomen keskussairaalassa yli 90.

Tulemme lähestymään seurannassa olevia Lynchin syndrooma -sukujen henkilöitä kirjeellä ja pyytämään lupaa verinäytteiden ottamiseen. Mikäli et ole vielä saanut tutkimuskirjettä, mutta haluaisit mukaan tutkimukseen, voit milloin tahansa ottaa yhteyttä sivujemme palautelomakkeella.

Kiitämme jälleen yhteistyöstä!