Lehdistötiedote

9.4.2021

Uusia keinoja syövänehkäisyyn Lynchin oireyhtymää hyödyntämällä

Jane ja Aatos Erkon Säätiö on myöntänyt 1 173 000 euron apurahan tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on selvittää, miten perinnöllinen kasvainalttius voidaan tunnistaa ennen kasvaimen kehittymistä ja miten syövän synty voitaisiin ehkäistä. Kyseessä on Jane ja Aatos Erkon Säätiön aiemmin rahoittaman projektin jatkotutkimus. Hanketta johtavat professorit Päivi Peltomäki ja Minna Nyström Helsingin yliopistosta, professori Jukka-Pekka Mecklin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Jyväskylän yliopistosta sekä dosentti Toni Seppälä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja Helsingin yliopistosta.

Useimmat syövät syntyvät perintö- ja ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Yleisin tunnettu periytyvä syöpäalttius, Lynchin oireyhtymä, sallii syövän syntytekijöiden tutkimisen tilanteesta, jossa alttius eri elinten kasvaimiin on kohonnut, muttei vielä ole näkyvää kudosmuutosta. Syövän varhainen toteaminen on kasvaintaudin ennusteen kannalta ratkaisevaa, koska silloin voidaan ennaltaehkäisevästi puuttua taudinkulkuun, ja jos kasvain on jo kehittynyt, se saadaan poistetuksi kokonaan.

Uusimpien tutkimusten mukaan jopa yksi henkilö sadasta saattaa olla Lynchin oireyhtymälle altistavan geenivirheen kantaja. Ryhmämme pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan jo n. 400 suomalaisessa suvussa, ja altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintaa ymmärretään entistä paremmin. Sen sijaan mekanismit, jotka lopulta johtavat kasvaimen syntyyn, ovat vielä suureksi osaksi selvittämättä. Mitkä molekyylitason muutokset ennakoivat kasvaimen kehittymistä ja missä taudinkulun vaiheessa ne ilmaantuvat? Miksi kasvain kehittyy jollakulla suolistoon, toisella kohtuun, kolmannella muuhun elimeen? Miksi joku kehittää syövän jo nuorena, kun taas toinen ei sairastu koko elinaikanaan?

Jukka-Pekka Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä (Lynchin syndrooman rekisteri; http://www.hnpcc.fi/) on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövänehkäisyn seurannasta. Kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä, perinteisesti poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet esimerkiksi paksusuolen tähystyksessä. Uusina keinoina tutkimme aspiriinin käyttöön sekä immuunipuolustuksen vahvistamiseen perustuvaa syövänehkäisyä osana kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi selvitämme Jyväskylän yliopiston johdolla elintapojen vaikutusta syövän ilmaantumiseen.

Rakennevirheen löytyminen alttiusgeenistä ei yksistään kerro muutoksen toiminnallisista seurauksista. Kehittämämme testin (DiagMMR) avulla on mahdollista selvittää ihobiopsiasta DNA:n pariutumisvirheiden korjauskykyä ja näin erottaa haitalliset muutokset ei-haitallisista.

Potilasnäytteiden geneettisen, epigeneettisen ja immunologisen kartoituksen ohella mallinnamme syövänkehitystä organoiditekniikan avulla. Jälkimmäisessä hyödynnämme Toni Seppälän Johns Hopkinsin yliopistosta hankkimaa tietotaitoa.

Lynchin oireyhtymän alttiusgeenien toiminta on häiriytynyt noin viidenneksessä satunnaisistakin (eli ei-periytyvistä) syövistä. Näin Lynchin oireyhtymän tutkimuksemme tarjoaa uusia työkaluja myös vastaavien satunnaisten syöpien parempaan ymmärtämiseen ja ehkäi

Kuvateksti

Aspiriini pienentää pitkäaikaisesti paksusuolisyöpäriskiä geneettisesti alttiilla riskihenkilöillä

Aspiriinin on todettu puolittavan paksusuolisyöpäriskin syövälle alttiilla riskihenkilöillä. Suojaavan vaikutuksen on osoitettu jatkuvan pitkäaikaisesti jopa 10-20 vuoden ajan lääkkeen käytön jälkeen.

Nyt julkaistu tutkimus liittyy kansainväliseen CaPP2-monikeskustutkimukseen, jossa osoitettiin 600 mg:n päivittäisen aspiriiniannoksen puolittavan syöpäalttiuden perineiden henkilöiden syöpäriskin lumelääkettä käyttäviin verrattuna. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät aspiriinia 2-4 vuotta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 861 CAPP2-tutkimuksessa ollutta, syövälle altistavaa geenivirhettä kantavaa henkilöä, vähintään 10 vuoden ajan tutkimusjakson jälkeen, osaa jopa 20 vuotta. Aspiriinia käyttävistä 40 sai paksusuolisyövän, mutta lumelääkettä käyttävistä 58.

- Luvut voi tulkita siten, että aspiriini puolitti syöpäriskin, ja syöpää ehkäisevä teho säilyi vielä 10-20 vuotta lääkityksen lopettamisen jälkeen, professori Jukka-Pekka Mecklin Jyväskylän yliopistosta ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Nyt tehty havainto on samansuuntainen kuin on tehty suurista sydän- ja verisuonitutkimuksista jälkikäteen.

- Kymmenet tuhannet potilaat söivät plasebo-kontrolloiduissa tutkimuksissa aspiriinia sydäntapahtumien ehkäisyyn. Kun aineistot tutkittiin uudelleen 20 vuotta myöhemmin ja katsottiin syöpään sairastumista, aspiriiniryhmässä oli merkittävästi vähemmän syöpätapauksia kuin lumelääke-ryhmässä, Mecklin sanoo.

Lynchin oireyhtymä aiheuttaa kohonnutta syöpäriskiä

Tutkimuksessa mukana olleilla henkilöillä oli tunnistettu Lynchin oireyhtymä. Tämä periytyvä DNA:n kopiovirheenkorjausgeenin virhe aiheuttaa kohonneen syöpäriskin kantajilleen. Kyseessä on yleisin syövälle altistava geenivirhe, joka on noin yhdellä 250:sta henkilöstä, useimmiten tietämättään.

- Nämä henkilöt sairastuvat usein nuorehkolla iällä mm. suolen, kohdun, virtsaelinten ja sappiteiden syöpiin. Syöpäriskiä ja ennustetta voidaan parantaa seurannan ja syövän ehkäisytoimien avulla. Alttiusgeenien tutkiminen kannattaa, jos suvussa on esiintynyt useilla henkilöillä edellä mainittuja syöpäkasvaimia, ja etenkin jos sairastuneet ovat olleet keskimääräistä nuorempia (alle 50-60-vuotiaita) tai yksittäisillä henkilöillä on todettu useita Lynchin syndroomaan liittyviä syöpiä, Mecklin kertoo.

Mecklin muistuttaa, että liian suuri aspiriiniannos saattaa altistaa verenvuodoille ja ärsyttää mahaa. Tämän vuoksi CAPP-konsortiolla on meneillään tutkimus, jossa verrataan kolmea aspiriinin annosta (100, 300, 600mg).

Tulokset julkaistiin lauantaina arvostetussa Lancet-tiedelehdessä. Tutkimukseen osallistui 149 suomalaista potilasta ja tutkijoita Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä sekä Jyväskylän ja Helsingin yliopistoista.

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(11)61049-0/fulltext

Lisätietoja:

Suomen Lynchin syndrooma -tutkimusryhmä, www.lynchsyndrooma.fi

Professori Jukka-Pekka Mecklin, KSSHP ja Jyväskylän yliopisto, jukka-pekka.mecklin@ksshp.fi, p. +358 50 361 5920

Dosentti Toni Seppälä, HUS ja Helsingin yliopisto, toni.t.seppala@hus.fi, +1-410-814-9966

Keskisuomalainen 28.8.2018 www.ksml.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Perinnöllinen syöpä (Lynchin oireyhtymä) syövänkehityksen ja -ehkäisyn mallina

Jane ja Aatos Erkon Säätiö on myöntänyt merkittävän (1.25 miljoonan euron) apurahan professorien Päivi Peltomäen, Minna Nyströmin ja Jukka-Pekka Mecklinin johtamalle poikkitieteelliselle hankkeelle.

Syövän synty nähdään pääsääntöisesti joko elintavoista tai synnynnäisestä alttiudesta johtuvaksi. Elintapatekijöiden vaikutusta on edelleenkin vaikea tutkimuksellisesti konkretisoida. Tuoreet tutkimuslöydöksemme kuitenkin paljastivat, että elintapatekijät kuten ravinto ja liikunta näyttävät vaikuttavat myös perinnöllisen syövän syntyyn. Tässä tutkimuksessa pyritään yhdistämään eri lähestymistapoja ja käyttämään pitkään tunnettua periytyvää suolisyöpäalttiutta syövän syntymekanismien ja ehkäisyn mallina ja vertaamaan havaintoja niihin suolisyöpiin, joiden ajatellaan syntyvän ei-periytyvästi.

Lynchin oireyhtymä on yleisin perinnöllisen syövän muoto: geenivirheen kantajia on Suomessa noin 10000 ja Euroopassa noin miljoona. Peltomäen, Nyströmin ja Mecklinin pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan nykyisin valtaosassa suomalaisista suvuista, samoin kuin altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintamekanismit. Tutkimustuloksilla on suora yhteys syövänehkäisyyn: kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä, esimerkiksi poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet suolentähystyksessä tai käyttämällä aspiriinia ennaltaehkäisevästi. Jukka-Pekka Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä (Lynchin syndrooman rekisteri; www.hnpcc.fi) on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövänehkäisystä. Tutkimustyö on paljastanut, että Lynchin oireyhtymä ei ole vain geneettinen tauti, vaan heijastaa olennaisesti myös epigeneettisen säätelyjärjestelmän häiriötä. Epigeneettinen säätely muodostaa yhdyssiteen perimän ja ympäristötekijöiden välillä ja säätelee geenien aktiivisuutta ilman, että perimäaineksen emäsjärjestys muuttuu. Ihmis- ja hiiritutkimukset ovat osoittaneet, että suolen limakalvolla runsaskalorinen ruokavalio on tärkeä epigeneettiseen säätelyyn ja paksusuolisyövän riskiin vaikuttava tekijä. Myös immuunipuolustus, jonka voimakkuus vaihtelee eri henkilöillä, on tärkeä syövän synty- ja ennustetekijä, joka on kasvaimista mitattavissa. Periytyvästä suolisyövästä saatuja havaintoja verrataan Keski-Suomessa 2000-2010 leikattujen suolisyöpäpotilaiden aineistoon, josta on vastaavasti tehty laajoja syövän syntymekanismeihin liittyviä selvityksiä. Elintapatekijöiden vaikutuksia tutkii professori Sarianne Sipilän johtama ryhmä Jyväskylän yliopiston liikuntagerontologian yksiköstä.

Tutkimusprojekti selvittää, miksi alttius sairastua paksusuolisyöpään vaihtelee yksilöllisesti, mitkä ovat kasvaimen molekyyli- ja kudostason syntymekanismit ja miten kehittyminen syöväksi voidaan estää. Tutkimukseen liittyy myös syövän ehkäisytutkimus aspiriinin avulla CAPP3 (www.capp3.com ), jossa selvitetään optimaalista aspiriinin annosta syövän ehkäisyssä Lynchin syndrooman avulla.
Tieteellisten tavoitteiden ohella tutkimuksella on tärkeä kansanterveydellinen päämäärä: tehostaa paksusuolisyövän ehkäisyä alttiuden varhaisen tunnistamisen ja omien elintapavalintojen kautta.

Paksusuolisyöpä on yleisin molemmilla sukupuolilla esiintyvä syöpä. Perinnöllisen syövän tutkimus tarjoaa oikotien satunnaisen paksusuolisyövän parempaan ymmärtämiseen ja ehkäisyyn.

·     Päivi Peltomäki (Paivi.Peltomaki@Helsinki.Fi, 02941 25092) toimii lääketieteellisen epigenetiikan professorina Helsingin yliopistossa ja johtaa tutkimusryhmäänsä Medicumin alaisen lääketieteellisen genetiikan ja perinnöllisyyslääketieteen oppialalla. Hän on kansainvälisen Lynchin syndrooman mutaatiotietopankin (www.insight-group.org) laadunvarmistaja.

·     Genetiikan ja epigenetiikan professori Minna Nyström Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta johtaa tutkimusryhmää, joka on tutkinut DNA-vaurioita korjaavien geenien toimintaa 20 vuotta. Ryhmä on kehittänyt testin näihin geeneihin liittyvän periytyvän syöpäalttiuden tunnistamiseksi. Lisäksi ryhmä on toteuttanut ravintotutkimuksia hiirikannoilla, jotka simuloivat sekä periytyvää että ei-periytyvää suolisyöpäalttiutta.

·     Kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklin (jukka-pekka.mecklin@ksshp.fi,   050-3615920) on Itä-Suomen yliopiston professori ja toimii Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian klinikassa sekä koulutuksen ja tutkimuksen vastuuyksikössä. Kansallisen periytyvän suolisyövän (Lynchin syndrooma) rekisterin lisäksi hän johtaa K-SKS:ssa toimivaa suolisyöpätutkimusryhmää.

...............................................

Kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklin sai merkittävän lääketieteen alan tunnustuksen

Julkaistu 3.2.2015 klo 11.31

Kirurgian professorina Keski-Suomen keskussairaalassa toimiva Jukka Pekka Mecklin sai merkittävän tunnustuksen lääketieteen alalla tekemistään tieteellisistä tutkimuksista. Suomen Gastroenterologiayhdistys ry. palkitsi professori Mecklinin Toivo Jaatisen suunnittelemalla Max Siurala mitalilla. Mitali luovutettiin professori Mecklinille 5.2.2015 Helsingissä järjestettävillä Gastropäivillä.

Tänä vuonna Max Siurala tunnustuspalkinnon saanut professori Jukka-Pekka Mecklin on maailmalla erittäin tunnettu ja arvostettu periytyvän paksusuolisyövän tutkija ja tämän tutkimusalan pioneeri. Professori Mecklin oli mukana tutkimusryhmässä, joka tunnisti paksusuolisuolisyövälle altistavan geenivirheen vuonna 1993. Suomessa arvioidaan olevan noin 5000 henkilöä (Europpassa 0.5 miljoonaa), jotka ovat perineet syövälle altistavan geenivirheen.

Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n puheenjohtaja, dosentti Perttu Arkkila kuvaa vuoden 2015 Max Siurala mitalin saajaa:

Professori Jukka-Pekka Mecklin on toteuttanut yli 30 vuoden ajan erittäin arvokasta ehkäisytyötä suvuissa, joissa paksunsuolensyöpää esiintyy. Tutkimus on selkeyttänyt tietoa paksusuolisyövän synnystä ja ehkäisystä. Nämä tiedot ovat tärkeitä, koska paksusuolisyöpään sairastuneiden määrä lisääntyy edelleen sekä meillä että maailmalla, kertoo Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n puheenjohtaja, dosentti Perttu Arkkila.

Mitali on jaettu aina joko kansainvälisesti arvostetulle ulkomaalaiselle tutkijalle, jolla on tutkimusyhteistyötä suomalaisten kanssa tai sitten se on jaettu kansainvälisesti arvostetulle suomalaistutkijalle. Esimerkiksi vuonna 2006 Max Siurala mitalin sai Helicobakteerin löytänyt ja Nobel palkinnon saanut professori Barry J Marshall Australiasta. Max Siurala mitalin saaneet löytyvät tämän linkin takaa: http://www.gastroenterologiayhdistys.fi/max-siurala-palkinto/.

-------------------------------------------------------------------------------------

Hyviä uutisia torstailta 14. maaliskuuta 2013:

Perinnöllistä suolistosyöpää ehkäisevä suomalaiskeksintö matkalla markkinoille

LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Suomalaiskeksinnön avulla yhä useamman perinnöllinen syöpäalttius voidaan todeta ennen sairastumista.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka avulla yhä useampi paksusuolisyöpä voidaan ehkäistä. Keksintö on kovaa vauhtia matkalla markkinoille, sillä Euroopan tutkimusneuvosto myönsi tutkijoille juuri 150 000 euron rahoituksen keksinnön tuotteistamiseksi.

Kaikista paksusuolisyövistä 5—15 prosenttia aiheutuu Lynchin syndroomasta, perinnöllisestä alttiudesta suolistosyövälle. Tutkijoiden tavoitteena on saada markkinoille testi, jolla voidaan tutkia aiempia testejä kattavammin, onko testattavalla kyseistä alttiutta.

Aikaisemmilla testeillä Lynchin syndroomien suvuista on voitu löytää kaksi kolmasosaa. Suomalaiskeksinnössä hyödynnetään uudella tavalla syöpäalttiuden taustalla olevaa häiriötä, minkä ansiosta periaatteessa kaikki Lynchin syndrooman suvut voidaan löytää. Testi paljastaa perinnöllisen syöpäalttiuden jo ennen sairastumista.

Professori Minna Nyströmin tutkimuslaboratorion DiagMMR-testiin johtavan keksinnön patentointiprosessi käynnistyi jo pari vuotta sitten, ja tällä hetkellä tutkijat etsivät yrityskumppania tuotteen saattamiseksi markkinoille.

Maailmanlaajuiset markkinat

Helsingin yliopiston mukaan Lynchin syndrooman esiintyvyys on 1:1 000—2 000. Jopa 80 prosenttia sen kantajista sairastuu paksusuolisyöpään.

— Kun ottaa huomioon, miten yleinen syndrooma on - arvioidaan, että pelkästään Euroopassa kantajia on yli kolme miljoonaa - ja miten suuri riski sen kantajilla on sairastua, voi tulla sekä eettisesti että taloudellisesti kannattavaksi seuloa sen kantajia sopivista kohderyhmistä. Testille olisi maailmanlaajuiset markkinat, Euroopan tutkimusneuvostolta saadun rahoituksen vastuullinen tutkija, professori Päivi Peltomäki toteaa.

Paksusuolisyöpä on yleisin Lynchin syndrooman aiheuttama syöpä. Toiseksi yleisin on kohtusyöpä. Syndrooma aiheuttaa myös joitain harvinaisempia syöpiä, kuten mahalaukun, munasarjojen, munuaisten sekä virtsateiden syöpiä. Keksintö on merkittävä erityisesti paksusuolisyövän kannalta: siinä on parhaat mahdollisuudet ennaltaehkäisyyn, kun syövän hyvälaatuiset esiasteet tunnistetaan ajoissa.

www.helsinki.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tiedote liittyy The Lancet lehden kansainväliseen lehdistötiedotteeseen koskien 28.11.2011 julkaistavaa artikkelia "Long-term effect of aspirin on cancer risk in carriers with hereditary colorectal cancer: an analysis from CAPP2 randomised controlled trial".

Tutkimus osoitti, että säännöllinen aspirin käyttö puolitti syöpäriskin lumelääkeryhmään verrattuna, mutta teho ilmeni vasta useita vuosia tutkimuksen jälkeen. Tutkimuksen kohteena olivat noin 1000 periytyvän suolisyöpätaipumuksen perinyttä henkilöä. Samankaltainen tulos todettiin alkuvuodesta Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa, jossa selvitettiin viiden suuren 1980- ja 1990-luvuilla tehdyn sydän infarktin ja aivoveritulpan ehkäisytutkimukseen osallistuneiden syöpään sairastuvuus kymmeniä vuosia tutkimuksen jälkeen. Aspirin vähensi suolisyövän riskiä ja kuolleisuutta.

Todisteita aspirin syöpää ehkäisevästä tehosta on kerätty viimeisten 20 vuoden aikana, ja nyt valmistunut CAPP2-tutkimus oli tärkeä puuttuva pala, jotta kokonaisuus varmistui.

Suomalaisen periytyvän suolisyövän tutkimusryhmän panos oli CAPP2-tutkimuksessa merkittävä. Potilaita tutkimukseen kerättiin 43 keskuksesta 16 eri maassa. Suomalainen ryhmä oli suurin keskus lähes 160:llä potilaalla. Kiitämme kaikkia suomalaisia CAPP2-tutkimukseen osallistuneita.

Kuvateksti